Gobannikera Tophphiyaho xa yannara ikkanninoorira Sidaamu Ejjeetto uyitinno xawishsha

Saiha lemiina lamala (27) diro gobankera Tophphiyaho dagate huuro maciishshitannokkiti, lowontanni miciirte itanno mangiste uurite gashshitanni keeshshitinnoti qaangannite. Xa yannara gobbanke aana ikkanni noore la’nummoha ikkiro, Gobba gashshootu nookkita ikkitewo, qansanose keerunni fulte loosidhe qaensara higannokki deerra iillitinno. Qoleno gobba diinunni agartanno olamaano loosonsa agurte Tigirete jawimma leelishannore loosatenni amadantinno. Konne moorunnihanna daga miccirranni loosonsa jeefo ganate wiinamu lallawa lallawisiisse keerano daga/qansaano shaate wiinantanni no. Gobbate olamaano soreeyye umi uminsaranna millansara dagate womaashsha gudhdhitanninna wole gobba qolte xooqisidhdhanni nooti baalanko xawoho. Tenne ikkitonsara aanaho, buxane baatonsanni kayise baatonsa mulqidhdhanno, olamanotenna macca qantannori gabaanni xaano ledote moorate injaansara gabbate giddo babaxinno qoqowu uurinshsha riqibinno dagara loosantenni bunshenna rewo maltarira ledo uritinnoti baalunkura manxannita di’ikkitinno.

Konni daafira, Sidaamu daga saiha lemiina lamala (27) diro Mangiste assitanno bunshshe huwatte affinno daafira, diduqqineemmo yite shsharrantanni keeshshinno, lowo baatooshsheno baattinno. Xa yannara Sidaamu Ejjeetto, albinkunni anuwanke shsharrantanni daggunte gede, insanno sharro jeefote iillishshate umonsa sayisse uyite yannansara insawinni agarrannire assitanni no. Tenne yannara Tophphiyu giddo wole daga assitanni noo sharro aneno la’annoete yite Sidaamu Ejjeetto mittimmate giddora e’e sharro alba qolte miteenni xiibanni nooti anfoonite, xa kayinni gobbankera tenne yannara ikkanni noore la’ahunni konni woroonni noo xawishsha fushshinoommo.

1. Gobbankera korkaatiweello lalanboonnihuna, Daganke lubbotenni heeransanna keerunni fule eate qoossonsa wo’munni wo’ma hoolannoha wiinamu lallawa makki’ne ginbeemmo. Qoleno yanna uyinikkinni kayinse hoolanni gede xa’mineemmo,
2. Gobbate Agaraano fayyo dagansa aana loossanni noo bunshshe, tinino mayaate, lubbo shaatenni kayise bayichchinsanni mulqi’ne shorra hala’ladunni assitannino. Anfummonte gede muli yanna kawa wiinamu lallawi yannara uurritinnoti Komandi Poste uyitinno hajajonni Mooyyalete katami giddo barru hoshshansa aana noo fayyo daga Tophphiyu qansaano aana bushu malinni assinoonni shoonna qaensanni xooqqe ba’anno gede lonsoonni loosi tini Mangiste mageeshshi geeshsha bushshinnota ikkitinnota reqecci assite leelishshidhdhinno daafira yanna uyinikkini sharramme huna noonketa wole yannanni roore xawo leeltinnoti kullannita di’ikitinno. Sidaamu Ejjeetto daga shinannitanna qaensanni mulqi’ne shorrinannita makki’ne ginbeemmota kuleemmo, lendeno makki’neemmo. Tenne bunshshe dagate aana assitanni noo manna ranke ka’ne yoote shiqishate wolootu ledo mittimate uurine sharramemmota egensiinseemmo.
3. Buximatennina latishsha hoogatenni miciirantinnori Tunnu kumuwa aleenni ikkitannore Sidaamu daga Hawaasi katama halashshineemmo yine donge qaensanni mulqi’ne shorrine baattonsa anganni adhdhinani he’noonni harinshsho yanna uyinikkini techchonni uurritanno gede xa’mineemmo. Qolleno, Hawwasi qarqarooshshira saiha lemiina lamalu (27) diri giddo heeshshonsa diro baala heedhdhinno qaenni baattonsa mulqi’ne shorrineenna buximatenni doogote xinqidhdhanni noore Sidaamu daga ayirado baato loosidhdhe galteworena mininsa manna baala wiinamunni anganni mulqi’nonnirira taalo ikkanno baatooshshe baante heshshonsa albiti higanno gede assinara xa’mineemmo.
4. Woyaane Harinet Tigray dogiweello Ontayina lalamu (57) aleenni noo daga dagooma miteenni Wodiido yee mitte siiwonni usure Dehden yinanni uurinshsha uurrise daga kadanninna mulqiranni keeshshinnoti baalanko xawoho. Tini uurinshsha (Dehden) aye dagano riqibbanokkita ikkase calla aguranna wolqano afidhdhinnokki yawawulaati, qolteno Woyanete Harnet Tigray hajajo calla adhdhitanni insara loossanni noota ikkitinno daafira wiinamunni diganteenna daganke ane riqibbannoe yitannota, anera loosannoe yitannota uurinshsha uminsata uurrisidhdhanno gede assinara xa’mineemmo.
5. Malinsa dagate danchchummaranna gobbate lophphora ikkinnore xinqine haa’ne usurre, wi’litanna murundinsanni rewo halchchitanno gede assinanni he’noonnire winamunni hasiisansa baatooshshe baante tiranninsa gede xa’mineemmo.
6. Ehadeg Tophphiya gashshate dandaannokkita duchchayige ikkitosinninna bunshshesinni la’noommo daafira wiinamunni yannanniti mangiste uurite baalunka qansaanose taashshine la’nanniti, daga doodhdhitinnotina dagate loossannoti uuritanno gede assinara xa’mineemmo.
7. Mangisitete loosono ikko babbaxitino poletiku uurinshshubbarano loossinanni heedhinoonni sidaamu ilama ikkitinoonniri baalunku ejjeettote ledo ha’lantine miiccanno mangisitewiinni daganke gatisate jawaattinara koyinseemmo’ne.

Dagoomu mitimmanni micciranchchonna mitte dagata ikkitinnoti Yadigi uurinshsha ba’anno!

Ejjeetto
Badheessa 4, 2010 M.D,
Hawaasa